Tänään Narinkkatorilla kumisessa hevosenpäässä kuljeskeltuani vastaan tuli monenlaisia yhtälailla hienoja kuin askarruttaviakin hetkiä. Keskustelua käytiin muun muassa vastikkeettomasta perustulosta ja tämä aihe sai äänet kohoamaan ja monenlaiset näkemykset esiin, eipä tässäkään suhteessa löydy puolueen sisältäkään yhtä selkeätä linjausta. Itse kun asiaa asettauduin puolustelemaan eräällekin vierailevalle rouvalle, tämä suuttui kovasti ja oli sitä mieltä että kyllä rahansa eteen jotakin on tehtävä. Ajatus on toki hyvä, kyllä työ kunnossa pitää, mutta minne nämä työttömät kansalaispalkan saajat sijoitettaisiin työhön? Sain kuulla että sairaanhoitopuolella on suuri vajaus henkilökunnasta ja tottahan tuo. Puhutaan kuitenkin paljon eriarvoistumisesta ja sen ehkäisystä. Se ei kovin hyvin toteudu jos lasaretissa on kahdenlaisia henkilöitä samassa työssä: heitä jotka saavat siitä täyden palkan - ja heitä jotka nettoavat tästä vain murto-osan.
Ensinnäkin, työnantajalla tullee väkisinkin kiusaus hakea syytä irtisanoa se kallis ja palkattu henkilöstö. Kukas tyhmä sitä palkollisia pitää, jos kansalaispalkkaiset tulevat säästämään nekin rahat? Toisekseen jäin pohtimaan sen "halpaväen" kykeneväisyyttä terveydellisiin tehtäviin, heistä kun monen alan koulut käyneen ja sen parissa joskus työskenneenkin työkyky lienee olennaisesti alentunut pitkäaikaisen työttömyyden aikana, eivätkä alan viimeiset tiedotkaan päivitettynä ole. Entä motivaatio? Kun henkilö pakotetaan orjapalkalla työhön, se tuottanee katkeruutta, varsinkin jos katselee päivästä toiseen kollegaa joka nostaa samasta työstä kohtuullisen hyvää palkkaa. Tällainen eriarvoistaminen synnyttää katkeruutta ja raivoa, joka on erittäin suuri vaara potilasturvallisuudelle. Luoja minua varjelkoon koskaan joutumasta tällaisen henkilön hoidettavaksi. Hänen asemassaan en olisi lainkaan varma etten ihan tahallani hieman tökkisi neuloja liian syvälle tai vääntelisi kinttuja aavistuksen liikaa, siinä toivossa että hommaa ei tarvitsisi enää tehdä.
Tässä keskustelussa asiaa pohdittiin siis terveydenhuollon kautta, mutta sama ongelma pätee niin moneen muuhunkin alaan. Kansalaispalkan myötä erilaisista palveluista saataisiin pois henkilöt jotka eivät todellisuudessa työtä edes hae eivätkä ole siihen välttämättä edes kykeneviä. Vapautuvilla resursseilla edistettäisiin tehokkaasti todellisten työnhakijoiden etenemistä työmarkkinoilla, tämä olisi ainoastaan palvelua.
Lämpimimmät hetket tänään Narinkkatorilla koin monien lasten kanssa, jotka tulivat moikkaamaan hevos-Jarmoa. Välillä vain juteltiin ja välillä leikittiin sotaa. Ammuin banaanilla kolme lasta, jotka sain kuitenkin hirnumalla taas nousemaan eloon. Näistä iloisista pienemmistä ihmisitä olisi myös aikuisväestön kuulunut ottaa oppia. Paikoin tuntui, puoluetta ja kojua katsomatta, että koko sakille on juuri suoritettu anaalipenetraatio rautakangella. Ei sellainen ole oikea signaali nuorille, joiden halutaan kiinnostuvan politiikasta. Kyllä hekin ovat maailmanmenosta huolissaan mutta tuskin tulevaisuudessa haluavat minnekään puunaamojen pitkään joukkoon.
Huomenna heppa-Jarmo taas ratsastaa, ihhah-haa, ih-hah-haa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti