Olemme siirtyneet marraskuuhun ja pimeys sen kuin lisääntyy, mukavaa, minähän tunnetusti olen pimeästä ja viileästä pitävä. Tai, noh, kyllä sitä lumen valkovaippaa kovasti kaipaan ja kyllä mielessä onkin ihan vakavastikin ollut muutto hieman ylemmäksi: paljoahan ei tarvitse maantieteellisesti siirtyä saadakseen nauttia oikeasta talvesta, siihenhän piisaa jo parikinkymmentä kilometriä. Viime raporttini jälkeen olen ehtinyt jututtamaan ihmisiä niin kirjamessuilla, kahviloissa kuin treenikämpilläkin. Muutama päivä sitten minulla oli ilo ja kunnia tavata pitkän linjan blues-rockleidi Tarja Kujanpää, jonka kanssa turinoimme viimeisistä 35 vuodesta ja eritoten uudesta Raivokas rakkaus-levystä.
Viaporin kekriä vietetään jälleen tulevana lauantaina ja sinne on tarkoitus mennä. Reissu on yhdistetty paketti työtä ja huvia, eikä näitä kahta oikein aina voi toisistaan erottaakaan. Luvassa on eittämättä hienoja hetkiä ja ohjelmaa, ihmisistä puhumattakaan: on tuttua ja tuntematonta. Tässä kohden on jälleen sanottava kiitos Viikonvaihteeksi-ohjelman kuulijoille sekä erilaisille tapahtumajärjestäjille, jotka kummatkin omalla tiedottamisellaan pitävät tämän perjantaiaamupäivien paketin viraalina.
