Surkeita vuosia ja kuolevia kavereita.

Vuosi vaihtui uuteen, ettenkö sanoisi "raskaasti". Erängön Timo ei enää ollut vaihtuvaa uutta aikaa näkemässä vaan siirtyi ajasta iäisyyteen. Toivottavasti hän tapaa siellä myös Myllykosken Pekan jota toisinaan kovin ikävöi. Samanlaisen herkistymisen äärellä oltiin miehen muistellessa Heikki "Hiski" Salomaata.

Ei nyt siis näine tunnelmineen tunnu tämä vuosi yhtään sen paremmalta kuin viime vuosikaan, pikemminkin päinvastoin. Enkä rehellisesti sanoen edes usko että tästä sen kummemmin noustaan, kunhan rämmitään eteenpäin. Ensi viikolla menen IKEAan ostamaan erään tietyn pöytälampun. Kauniin pöytälampun katseleminen tuntuu tällä hetkellä parhaalta jota elämä voi minulle tarjota.